Mykoplasma – oireet, tartunta ja hoito

Mitä on mykoplasma (Mycoplasma pneumoniae)?

Mykoplasma eli Mycoplasma pneumoniae on bakteeri, joka aiheuttaa hengitystieinfektioita, erityisesti keuhkokuumetta sekä ylähengitystieinfektioita. Mykoplasma on ns. epätyypillinen bakteeri, koska siltä puuttuu soluseinä. Tämä tekee siitä vastustuskykyisen penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooiteille, jotka tavallisimmin tehoavat bakteereihin.

Mykoplasmainfektiota kutsutaan usein käveleväksi keuhkokuumeeksi (engl. walking pneumonia), koska oireet ovat niin lieviä, että sairastunut jaksaa usein liikkua ja toimia normaalisti, toisin kuin tavanomaisessa keuhkokuumeessa. Tauti esiintyy epidemioina noin 3–7 vuoden välein Suomessa.

Mykoplasman oireet aikuisilla ja lapsilla

Mykoplasmainfektio alkaa hitaasti, toisin kuin influenssa. Oireet kehittyvät usein päivien tai viikkojen kuluessa. Tyypillisimpiä mykoplasman oireita ovat:

• Kuiva, pitkittyvä yskä: mykoplasman tärkein oire, voi kestää 3–6 viikkoa tai jopa kauemmin
• Matala kuume: usein lievä, harvoin korkea
• Päänsärky: yleinen erityisesti taudin alussa
• Väsymys ja heikotus: voi olla huomattavaa
• Kurkkukipu: esiintyy etenkin taudin alkuvaiheessa
• Nuha: usein lievä

Lapsilla mykoplasma voi lisäksi aiheuttaa korvatulehduksia. Harvinaisempina oireina voi esiintyä ihottumaa. Vakavia komplikaatioita, kuten aivotulehdusta tai anemiaa, esiintyy harvoin.

Mykoplasma lapsella ilmenee samoin oirein kuin aikuisilla, mutta koululaiset ja nuoret aikuiset (5–25-vuotiaat) sairastuvat useimmin. Alle 5-vuotiailla mykoplasmainfektio on harvinaisempi.

Miten mykoplasma tarttuu?

Mykoplasma leviää pisaratartuntana yskiessä, aivasteltaessa tai puhuessa syntyvien pienten pisaroiden kautta. Tartunta edellyttää yleensä pitkittynyttä lähikontaktia, ja siksi tauti leviää herkästi perheissä, kouluissa ja muissa suljetuissa yhteisöissä.

Sairastunut on tartuttava jo ennen oireiden alkamista ja voi levittää tautia viikkojen ajan. Tämä tekee tartuntaketjujen katkomisesta haastavaa.

Mykoplasman itämisaika

Mykoplasman itämisaika (aika tartunnasta ensioireiden ilmaantumiseen) on pitkä: tyypillisesti 2–3 viikkoa, mutta voi vaihdella yhdestä neljään viikkoon. Pitkä itämisaika tarkoittaa, että tartunnan saanut ei välttämättä osaa yhdistää oireitaan tiettyyn tilanteeseen tai kontaktiin.

Mykoplasman hoito: antibiootti ja kotihoito

Suuri osa mykoplasmainfektioista paranee ilman antibioottia levolla, riittävällä nesteytyksellä ja tarvittaessa kuumelääkkeillä (parasetamoli tai ibuprofeeni). Yskänärsytystä voidaan helpottaa kostealla ilmalla ja runsaalla nesteen juomisella.

Kun antibioottihoito on tarpeen, lääkäri määrää tavallisimmin makrolidiantibiootin (esim. atsitromysiini, klaritromysiini) tai doksisykliinin. Penisilliini ja amoksisilliini eivät tehoa mykoplasmainfektioon, koska bakteerilla ei ole soluseinää johon ne vaikuttavat.

Mikäli olet sairastunut, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Kävelevä keuhkokuume: mykoplasman erityispiirteet

"Kävelevä keuhkokuume" on kansankielinen nimitys mykoplasmainfektiolle, joka etenee keuhkokuumeeksi mutta oireet ovat sen verran lieviä, että sairastunut pystyy liikkeelle. Röntgenkuvassa voi näkyä keuhkokuumeen merkkejä, vaikka potilas tuntisi olevansa kohtalaisen kunnossa.

Mykoplasma eroaa tavanomaisesta keuhkokuumeesta (jonka aiheuttaa useimmiten Streptococcus pneumoniae) siinä, että alkaminen on hitaampaa, kuume on matalampi ja yskä pitkittyy kuivaksi. Hoitamattomana tauti usein paranee itsestään, mutta toipuminen voi viedä viikkoja.

Mykoplasman esiintyvyys Suomessa

Mykoplasma esiintyy Suomessa epidemioina noin 3–7 vuoden välein. Epidemioiden välillä mykoplasmatapauksia todetaan vähän. Tartuntatautirekisterin tilastot näkyvät sivun yläosassa olevissa kaavioissa.

Epidemiat alkavat tyypillisesti syksyllä kouluvuoden alkaessa ja huipentuvat talven aikana. Koululaiset levittävät tautia herkästi, ja perheissä koko talous voi sairastua peräkkäin.